Mikä on uutta

Tervetuloa Cosmopolitanin keskusteluihin!

Osallistu keskusteluihin joko anonyymisti tai omalla nimimerkilläsi. Luethan keskustelualuuen säänöt täältä. Tervetuloa mukaan!

Voit aloittaa uuden keskustelun siirtymällä valitsemallesi keskustelualueelle ja kirjoittamalla suoraan punaisen vaakapalkin alapuolelle ("Kirjoita viestisi tähän").

Rekisteröi käyttäjätilisi foorumille klikkaamalla tästä!

Alastomuus ahdistaa !

  • Keskustelun aloittaja Vierailija
  • Aloitettu
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#1
Olen 18-vuotias tyttö ja minulla on aika paljon ongelmia itseni kanssa. Olen todella epävarma itsestäni enkä tiedä mistä se johtuu. Minua sanotaan usein kauniikii ja söpöksi, mutta ei se auta. Alastomuus on mulle tosi ahdistavaa ja pelottavaa. En voisi kuvitella meneväni edes saunaan äitini tai kavereideni kanssa. Poikaystäväni ei ole koskaan nähnyt minua alasti. Minulle seksin harrastaminenkin oli todella vaikeaa alkuksi, ja kesti n.4-5 kk ennenkuin harrastimme sitä poikaystäväni kanssa. Vaikka peittelenkin aina itseäni ja minulla on joka kerta ollut toppi päällä olen ylpeä että saan nykyään sentään housut otettua pois :D
Poikaystäni ei myöskään ole nähnyt minua ilman meikkiä. Tiedän, että monet ajatteletvat että tämä on jo sairasta :D En vaan voi asialle mitään. Olemme siis seurustelleet päälle 7 kk. Aina aamuisinkin en voi katsoa häntä silmiin vaan piilottelen peiton uumenissa ja hän lähtee kotiinsa ennen kuin nousen ylös. Poikaystäväni ei oikein tunnu ymmärtävän miten vaikeeta nää jutut on mulle, ja häntä myös harmittaa,etten voi olla omaitseni hänen kanssaan. Sitä mäkin toivoisin, mutta kun tää on ollu mun päässä jostain 12 vuotiaasta asti, niin en tiedä mitä pitäis tehdä? Olen siis ihan normaalipainoinen 166,5 cm ja 55 kg.
Mun oli myös pitkään tosi vaikeet mennä esim rannnalle kavereiden kanssa, tai on se vieläkin, mut viime kesänä kuitenkin uskaltauduin menemään varmaan ensimmäistä kertaa. Silti se on jotenki ahdistavaa. Musta tuntuu et täs maailmassa vaaditaan nykyään täydellisyyttä.
Seki vähän ahdistaa, kun ei mun poikaystävällä oo ollu muita, kun mä ni en tiedä odottaako se et oisin suoraan, ku jostain pornoleffasta tai jotain. Enkä tosiaan oo. Oon ilonen, et oon sen ensimmäinen, mut tavallaan toivoisin et se ois nähny enemmän ihan normaalien tyttöjen vartaloita :D
Onko jollain samanlaisia tuntemuksia ja mitä mä voisin tehdä? Tarviinko jotain terapeuttia vai mikä ois parasta? :) Kiitos vastauksista!
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#2
Lopeta se epävarmuus ja ala pitää itsestäsi sellaisena kuin olet. Eikä kannata pelätä, että "mitähän se poikaystävä ajattelee jos olen ilman meikkiä". Minäkin pelkäsin aluksi, että mitenkähän poikaystävä reagoi minuun kun minulla ei ole meikkiä, mutta eihän se mitään välittänyt. Nyt voin ihan rauhassa hengailla ilman meikkiä kotona sekä poikaystävän luona. minua myös pelotti tuo, että mitenkäs poikaystävä reagoi kroppaani kun olen alasti, koska en ole itse koskaan tykännyt itsestäni tällaisena kuin olen, mutta poikaystävä on kyllä kehunut.. Se kaikki vika on siis oman pään sisällä.. Koita sinäkin tulla sinut itsesi kanssa ja näyttäydy kullallesi vaikka se pelottaisikin.. En siis pakota, mutta varmasti poikaystäväsi olisi iloinen jos tekisit sen, etkä enää piilottelisi kauneuttasi.
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#3
Voi kuule.. Helpommin sanottu kuin tehty :) Jos se ois noin helppoa niin oisin tehnyt sen jo. Ei tätä epävarmuutta voi vaan "lopettaa" :S Tiedän kyllä, että suurin vika on pääni sisällä, ja se tuntuu vievän voiton. Kiitos kuitenkin vastauksestasi :)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#4
Samat ajatukset on.. Eli meikkiongelmasta pääsee yli vaan sillä, että päätät olevas ilman meikkiä. Kerran se vaan kirpasee, sen jälkeen ei tarvii jännittää haluaako miehes olla sun kanssa:DJossain vaiheessahan se kuitenkin näkee sut ilman meikkiä, jos ootte vakavissanne suhteessa.

Mäkin pidän paitaa useimmiten vaikka ollaan jo vuosia seurusteltu ja asutaan yhdessä. Ja alussa pidin pyyhettä saunassa.. Voihan sen ajatella niinkin positiivisesti, että se alastomuus on sitten jotain "lisämaustetta":D Mutta vahavasti ottaen, kyllähän se mies kiihottuu enemmän, kun et peittele ittees eikä se varmaan sun mahaa sillon jää mittailemaan:)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#5
No mulla ei ole tota vartalo ongelmaa vaikkakaan en siihen tyytyväinen ole mutta se on vaan jotenki aina menny automaattisesti että kaikki pois ja nykysin e paljon välitäkään niistä vatsamakkaroista. Ja siis jätkäni ihan itse riisuu kaikki multa pois eli tuskin sitäkään häiritsee.. Mut siis mulla kans ongelmana toi meikittä oleminen, en vaan pysty siihen! Ja siis ei tässä muuten mitään ongelmaa olis, mielelläni ilman meikkiä eläisin muttakun mulla on ollu akne ja jääny hitonmoiset punoittavat arvet(ei onneks kuoppia) ja se näyttää tosi rumalta kun naama on kirjava. Ajan kanssahan ne siitä haalistuu ellei tule lisää finnejä mut tällähetkellä ei ole käyny mielessäkään et meikit ottasin yöksikään pois... :S en tyllää käydä suihkussa jätkäni luona ja jos käyn nii jätän hiukse/kasvot pesemättä et pelkästään vartalon. Nyt kun tätä meikkii niin paljon käytän nii mahdollisimman luonnonmukasen oon sitte valinnu, vaan muutaman ainesosan sisältävän. Tää on kyl vaikeeta, mitenköhän tästäkin pääsis eroon..?? D:
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#6
Mä mietinkin et miks mä oisin ilman meikkiä, ku voin olla meikilläkin :D Tiedän ettei se mua jättäis sen takia ( en mä ihan niin hirviö oo :D eikkai) mut pelkään et se ajattelee et en olekaan niin kaunis.

Ja tiedän ettei se mun mahaa jäis mittailemaan ja ettimään jokaista pikku virhettä, mut silti se alastomuus vaan on sellanen joka ahdistaa ihan älyttömästi. Haluaisin myös alottaa e-pillerit mut en vaan pysty menemään gynelle.
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#7
Kun olin nuorempi niin samoja ajatuksia pyöri päässä. En tosin ole koskaan paljoa meikannut, joten meikittömyys ei ole ollut ongelma, mutta alastomuus ja oman vartalon hyväksyminen on ollut aika kova pala.

Oikeastaan ainoa neuvo minkä osaan antaa on se, että etene vähitellen. Opettele ensin itse katsomaan itseäsi peilistä sekä ilman meikkiä, että alasti ja hyväksymään näkemäsi. Jos todella haluat päästä irti nykyisestä tilanteesta, niin sinun täytyy kohdata itsesi ja se mitä pelkäät. Ja ensimmäinen askel muutokseen on se, että oikeasti katsot itseäsi ja myös näet itsesi sellaisena kuin olet. Kukaan ei ole täydellinen, joten älä etsi virheitä vaan keskity hyviin puoliisi. Ymmärrä, että olet millainen olet ja, että kun olet oma itsesi, niin silloin olet myös poikaystävällesi kaunein ja seksikkäin tyttö koko maailmassa. :)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#8
Ei auta jahkailu, vaan pitää ihan oikeasti vaan kerran päättää, ettei tarvii meikkiä toisen edessä. Meette yhdessä suihkuun ja peset sen naamas siellä..:) Jotkut miehet ei edes huomaa eroa, että onko meikkiä vai ei..
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#9
Kiitos vastauksista :) Niin PAITSI en voi edes kuvitella meneväni suihkuun yhdessä sillä tuo alastomuus on aika iso ongelma mulle.
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#10
Ennen kuin voi rakastaa toista, on osattava rakastaa itseään.
Miksi rankaiset itseäsi olemalla noin ankara? Ihminen, joka arvostelee toisia, luulee toistenkin arvostelevan. Se, joka uskoo toisista hyvää, uskoo toistenkin uskovan. Karkeasti ottaen asia on noin. arvosteletko toisia ja pelkäät, että sama pätee sinuunkin, toiset (kumppanisi) tuijottavat (tuijottaa) arvostelevasti?
Ole ylpeä itsestäsi. Itsevarmuus on kaunista.
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#11
Niin.. en tiedä miks oon niin ankara. Arvostelen kyllä toisia, mutta en mä tiedä pelkääks mä muiden arvosteluja. Kyl mä tiedän et aina niit arvostelijoi löytyy, ja tottakai haluan näyttää mahdollisimman hyvälle. Ei mua kuitenkaan mitenkään arvostelevasti tuijoteta.. Poikaystävä sanoo et mun vartalossa ei oo mitään vikaa, mut mä sanon aina ettei se ees oo nähny sitä. Vihaan mun jalkoja. Vihaan mun pieniä tissejä, jotka on ruman muotoiset ja vihaan niiden raskausarpia. Alastomuus vaan ahdistaa. Mulle jotenki ne mitä löytyy alushousujen ja rintsikoiden alta on jotain henkilökohtasta, mitä muiden ei kuulu nähdä ja vaiks on kyse poikaystävästä niin siitäki et se näkis, on tullu mul ongelma. Ja eniten se pelottaa, et mitä jos se ei tykkäiskään. Jos mä en itekään tykkää, miks se tykkäis.
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#12
kun sanot:''Ja eniten se pelottaa, et mitä jos se ei tykkäiskään. Jos mä en itekään tykkää, miks se tykkäis.''niin oon ihan samaa mieltä, mullakin siis pienet tissit. en oo ollu ilman rintsikoit mun poikkiksen kaa koska tuntuu että tissit ei riitä sille ellei ne oo push up:jen sisällä.

en tiiä oikeesti mikä auttaa. mut! huomen oon menossa sen uima-altaaseen kuulema, joten huomenna näytän mun pienet tissit sille saunas ja suihkus ekaa kertaa, en voi jatkaa tätä koska joskus se pitää vaan tehä. silti pelkään että sen jlkn se ajattelee että miks on noin laudan kaa..?!!
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#13
Ensinnäkin, älkää hyvät naiset pitäkö miehiä niin tyhminä, etteivät he muka tajuaisi rintojenne oikeaa kokoa rintaliiveistänne huolimatta. He kyllä tajuavat ja ovat tiedostaneet rintojenne oikean koon jo silloin, kun ovat teidät ensikertaa nähneet.

Itselläni on rautainen itseluottamus, enkä ole koskaan häpeillyt alastomuutta tai omaa kehoani. Olen pieni ja tanakka, minulla on erittäin nopean puberteetin jäljiltä lonkissani ja sisäreisissäni arpia, omaan pienen vatsan, eikä minulla ole teräspakaroita, mutta mitä sitten!? Tämä on minun kehoni, tätä kehoa minä kannan ja se on oleellisin osa minua. Olen ylpeä siitä, että olen vanttera ja voimakas, rintani ovat pehmeät ja naiselliset ja omaan lapsenpyöreän takamuksen. Minulla on myös kauniit kädet ja pienet sirot jalat.
Kuten listauksestani huomaa, minussa on "vikoja", mutta arvatkaapas mitä! Niin meissä jokaisessa ihmisessä on, jos oikein aletaan katselemaan. Idea onkin siinä, että jokainen meistä on erilainen ja jokainen meistä pitää erilaisista ominaisuuksista. Se tekee meistä uniikkeja. Tämän takia meissä jokaisessa on myös valtoimenaan kauniita piirteitä, kunhan ne vaan maltetaan myöntää itsellemme.

Tämän ajattelutavan lisäksi kehotan jokaista, joka epäilee omaa kehoaan ja kauneuttaan, katsomaan itseään alastomana peilistä. Seisomaan sen kuvajaisen edessä niin kauan ja tarkkailemaan itseään, että osaa omalle peilikuvalleen hymyillä. Tärkeää on myös kosketella itseään, sivellä kehoa ja keskittyä tuntemuksiin. Toisinsanoen.. kannattaa rakastella itseään peilin edessä. Tärkeintä kuitenkin on se, että hymyilee omalle kuvajaiselleen. Koska jos itselleen kykenee hymyilemään hyväksyvästi, silloin kykenee hymyilemään avoimesti myös muille.

Vaikka poikaystävänne rakastavat teitä, ja haluavat olla teidän kanssanne ensisijaisesti luonteenne ja miellyttävän seuranne takia, niin pakko se on tässä kuitenkin sanoa, että he eivät kuitenkaan kauaa ole rinnallanne jos teistä ei löydy itsevarmuutta. Paras tapa häätää mies, on epävarmuus. Jos te ette uskalla antautua miehellenne sellaisena kuin olette, virheinenne ja puutteinenne, niin kyllä mies pian löytää jonkun, joka uskaltaa. Harvat miehet ovat pinnallisia, suurinta osaa oikeastaan naisten meikkien alle piiloutuminen häiritsee, vaikkeivät sitä kehtaa kohteliaisuuttaan sanoa rakastetuilleen.
Omassa kaveripiirissäni kuulen aika paljonkin miesten valituksia juuri näistä asioista; meikit, peittely, rintsikat/paita nainnin aikana, ujous. Mutten koskaan siitä, että miten tyttöystävän keho ei olisi kiihottava tai kaunis.
Ettehän tekään katso halveksuen poikaystäviänne ja heidän olemuksiaan?! Jos katselisitte, niin ihmettelen sitten, miksi edes seurustelette heidän kanssaan. Näin myös miehet ajattelevat teistä. He rakastavat teitä, teidän kehojanne juuri sellaisena kuin ne ovat.

Jos te olette saaneet rinnallenne miehen, niin miksi sitten epäilette vielä viehätysvoimaanne? Jos teillä on joku, joka sanoo rakastavansa teitä ja haluavansa teitä, niin miksi kyseenalaistatte toisen puheet? Eikö se teistäkin olisi vähän loukkaavaa, jos sanot haluavasi jotakuta, ja tämä halujen kohde vaan toteaa siihen, että "paska puhetta. ei mua kukaan voi haluta." Se on niin epäloogista.
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#14
suosittelen oikeesti miettiin tota terapiaa, tuo kuulostaa jo hieman neuroottiselta. ei tuommoinen ihan itsestään häviä. mutta voisit pikkuhiljaa tehä jotain pieniä asioita, vaikka katsoa itseäsi peilistä vähissä vaatteissa, ja sanot ääneen aina muutaman asian joista itsessäsi pidät, kun teet useemmin näin niin alat pitää itse omasta vartalostasi, ja se tekee olon itsevarmemmaksi.
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#15
Voin sanoa tämän aivan suoraan omasta kokemuksestani. Älä ajattele liikoja miltä näytät, äläkä aja sitä pakkelia aina naamaasi.
Olen ollut oman poikaystäväni kanssa 4 kk ja harrastamme seksiä alasti ja myös ihan päivän valossa ja käymme yhdessä saunassa ja muuta. Jos pelkäät että hän ei hyväksy sinua niin ala pikkuhiljaa vähentämään vaatetta ja vähentämään meikin määrää ja yms. Pojat pitävät siitä kun näkevät omat kultansa aivan luonnollisissa oloissa, ilman meikkiä ja yms. Tuo ujous saattaa johtaa myös eroamiseen. Meikit pois vaaaan :)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#16
Ihan totta, teidän poikaystävät rakastaa teitä ihan varmasti ilman meikkiäkin, ja pitää teitä jopa kauniina! Mikään ei tunnu niin ihanalta, kun poikaystävä kertoo sulle heti herättyäsi, että näytät tosi kauniilta, vaikka sulla ei ole yhtään meikkiä, ja hiuksetkin ihan pörrössä, niinkun mulle tänä aamuna kävi :)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#17
Mä en jotenki usko tohon että jos sanon jotain kehuja omasta kropasta niin alan uskoa siihen. Miettisin tota eilen peilin edessä ja en oikeen löytänyt mitään mistä voisin sanoa et oikeesti pidän. Ja en usko et se voi auttaa et jos sanon vaikka et rakastan tissejäni, koska en todellakaan rakasta ja ne on musta rumat. Vähän kärjistettynä niin ei musta lesboakaan tuu vaikka hokisin itselleni että rakastan tyttöjä. Jos en oikeesti tunne niin ni miks se hokeminen sen muuttais?

Ja ei toi Athenelin kuvaus omasta kropasta kovin pahalta kuulostanut :)

Ja tiedän et tä voi lopulta johtaa eroon, sillä itseasias se varmasti vaikutti mun viime suhteen päättymiseen.Se kesti 9 kk ja me ei koskaan harrastettu seksiä. Se poika ei saanu tulla meille ees viikonloppuisin yöks ku en halunnu et se näkee mua aamuisin. Et sinäänsä oon edistyny ees vähän tässä uudessa suhteessa :)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#18
luin noita viestejä ja mielestäni järjettömältä kuulostaa "mietin jos pidän tissejäni rumana niin miksei hänkin pitäisi". me ollaan kaikki yksilöitä ja makuja on yhtä monta kuin miestäkin.
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#19
tuohon tissi hommaan pakko kommentoida omaa kokemusta :D edellisen suhteen aikana olin koko ajan rintsikat päällä, myös yöllä kun ajattelin että ois mun 70a rinnoille ees vähän lisätäytettä push upeista. suuri yllätys oli kun yhtenä iltana olinkin syystä tai toisesta ilman rintsikoita ja poikkis hullaantui täysin :D

ja sitten vielä tuosta alastomuudesta/meikittömyydestä. itsellä samoja ongelmia. tullut vielä aika ikävää palautettakin ihon kunnosta (akne), ja juuri tuosta ''neuroottisuudesta''. homma sai uuden käänteen kun päätin vain tyynesti että olen alasti tai vaatteet päällä silloin kun huvittaa. ilman meikkiä tai meikattuna silloin kun huvittaa. ihmiset kommentoivat tiukkaan sävyyn edelleen mutta kun ongelma on on vuosien mittaan oman pään sisältä kadonnut, kommentit katoavat tuuleen :)