Mikä on uutta

Tervetuloa Cosmopolitanin keskusteluihin!

Osallistu keskusteluihin joko anonyymisti tai omalla nimimerkilläsi. Luethan keskustelualuuen säänöt täältä. Tervetuloa mukaan!

Voit aloittaa uuden keskustelun siirtymällä valitsemallesi keskustelualueelle ja kirjoittamalla suoraan punaisen vaakapalkin alapuolelle ("Kirjoita viestisi tähän").

Rekisteröi käyttäjätilisi foorumille klikkaamalla tästä!

neitsyys taakkana

  • Keskustelun aloittaja Vierailija
  • Aloitettu
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#1
Joo, kuulostaa hölmöltä, mutta näin se vaan on. Ulkonäöllisesti olen ihan hyvännäköinen(kai?) ja luonnekkin on ystävien suusta ihana. En ole ikinä seurustellu, mutta onhan noissa baareissa tullut jotain pientä säädettyä. Tahtoisin todella paljon kunnollisen seurustelusuhteen, mutta tuntuu siltä kuin useimmat ikäiseni miehet pitäisivät naisen neitsyyttä "säälittävänä" tai "huoh, niin hankalana", jotenka en uskalla tositarkoituksella lähestyä miehiä. Ja en haluaisi menettää neitsyyttäni yhden illan jutussa.. Toivottavasti joku tajusi huoleni idean :)

ja tosiaan ikää löytyy 18 vuotta.
 
M

megara

Vieraileva tähti
#2
oon aika samassa tilanteessa kuin sä. oon sosiaalinen, nätti, ''menevä'', mutta myös tarvittaessa ''kunnollinen''. oon vieläki neitsyt (18v myös) vaikka oon seurustellu kaks kertaa. suhteet on aina loppunu n. 4-5kk jlkn eri syistä,ei liittyen siihen että ei oltu harrastettu seksiä vielä. nyt tuntuu ahdistavalta että miten kerron tulevalle tyypille että oon neitsyt vielki. että miten jätkät sen ottaa. Mä suosittelen sua kuitenkin mun tavoin oottaa niin kauan että tarpeeks kunnolline tyyppi osuu kohalle, koska sitä katuu myöhemmi jos tekee toisella tavalla mitä olis sisimmässään halunnu. voit ihan hyvin lähestyy jätkii joista oot kiinnostunu ja alkaa deittailee ja sit se etenee jos etenee seksiin myöhemmin.

p.s. tsemii,älä stressaa tota liikaa, meitä on monia samassa tilanteessa!
mut tosiaan,,mitäköhän jätkät 18v neitsyystä mieltä+kannattaaks sitä sanoo jätkälle ennen ekaa kertaa?
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#3
megara: Itsekin sovin tuohon kuvailuun sosiaalinen, menevä ja tarvittaessa kunnollinen. Ja itekkin tullut siihen tulokseen, että tulevalle poikaystävälle neitsyyteni haluan menettää, enkä tuntemattomalle. Yhteenkään kunnolliseen poikamies kandidaattiin en ole törmännyt, jotenkin tuntuu että minusta kiinnostuvat vain ne pelimiehet ja joista tietää minkä perässä nämä ovat liikkeellä.. Pieni ahistus syntyy myös siitä, että useamman ystävän seurustelusuhde on lähtenyt käyntiin ns. yhdenillanjutusta.. Itehän niin ei "pysty" tekemään. Ja olen tuotakin tilannetta miettinyt, että missä vaiheessa neitsyydestä tulisi sitten kertoa, vai tulisiko jättää kertomatta ja kertoa vasta jälkikäteen? Jokatapauksessa tiedän että siinä tilanteessa minua nolottaa.. ja paljon. :D
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#4
Jos ei alle parikymppiset arvosta sitä, että mahdollisella kumppanilla on pysynyt haarat kiinni, niin kannattaa nostaa "yläikärajaa" parilla vuodella tai jatkaa etsimistä niin kauan kunnes ymmärtävä mies löytyy. Itse olen seurustellut vain pari kertaa ja ainoastaan toinen niistä johti seksiin ja kesti noin pari vuotta. Olin itse se kokemattomampi osapuoli ja exä halusi edetä hitaasti, mikä oli mulle tietysti ihan ok ja lopulta ryhdyimme hommiin ~4kuukauden päästä siitä, kun olimme ns. virallisesti yhdessä. Juttelimme seksistä ennen toimintaa paljon ja mietin mitä vastata, kun muija kysyi onko poikuus vielä tallella. Se tuntui olevan muijalle jotenkin "arka" aihe, kun hän kyseli usein "ootko varma, että haluat tehdä sen just mun kanssa?" jne.. Toki ottaahan se aikansa, että liikeradat saadaan hiottua kuntoon ja vaatii kärsivällisyyttä, mutta eihän valmiiseen pöytään ole hauska hypätä.
Tietysti osa miehistä innostuu siitä jos pääsee "korkkaamaan" neitsyen ja saa samalla rastin ruutuun, mutta niillä harvemmin on intoa odotella kuukausia. Jos miehellä ei kärsivällisys ja ymmärrys riitä siihen, että joutuu mahdollisesti turvautumaan vasempaan käteensä pari kuukautta pitempään, niin miten sillä riittää kärsivällisyys mahdollisten riitojen/onnettomuuksien kohdalla?

+kannattaaks sitä sanoo jätkälle ennen ekaa kertaa?
Riippuu ihan omasta kipukynnyksestä ja siitä kuinka isolla kangella otetaan tuntumaa
 
G

Gimli

Vieraileva tähti
#5
Hei elkää te neitsyet tehkö samaa virhettä ku minä tein :( oon luonteeltani sellanen, että kaikkea pitää kokeilla ja niinpä sitten päädyin sänkyyn yhden illan jutun kanssa 13-vuotiaana. Jos nyt tuon ikäisenä voi sitä miksikään jutuksi sanoa.. Mutta jokatapauksessa nyt kaduttaa.

Että odottakaa vaan että se oikee sattuu kohdalle, ja se oikee varmasti jaksaa oottaa :)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#6
Ei neitsyyttä kannata ajatella taakkana.. :D Itse menetin neitsyyteni jo 16- vuotiaana silloiselle poikaystävälle. Olimme "rakastuneita" kun se tapahtui ja olin kertonut pojalle jo heti seurustelun alussa, että en oo ikinä seurustellut, suudellut tai harrastanut seksiä. Eli kannattaa kertoa, ja siinä vaiheessa kun tuntuu et mieheenn voi luottaa, eikä se oo vaan "korkkaamassa" sua. Mies ei osaa olla varovainen, jos ei tiedä sun olevan neitsyt. Eka kerta voi sattua kovasti. Mies muutenkin saattaa ihmetellä sun outouttas seksin aikana, jos salailet. Eikä se välttämättä ees onnistu ekalla kerralla! Mulla on kavereita jotka on harrastanut seksiä vasta n. 20- vuotiaana, eikä niissä oo ulkoisesti mitään outoa. Oma avomieheni menetti poikuutensa mulle ollessaan 21v.. :D Ja sillä oli kyllä ollut vientiä ja jopa tyttöystäväkin ennen mua. Kannattaa odottaa hyvää ja luotettavaa ihmistä. Mikä kiire siinä muka on? :)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#7
Ymmärrän itseasiassa miks ajattelet sitä taakkana. Ite tosiaan menetin neitsyyteni just ennenku täytin 18. Ja varmasti sitä miettii et koska se aika tulee et menetänkö sitä ikinä ja oonko vielä monta vuotta neitsyt.
Mä ite ainakin arvostan kauheesti sitä että menettää neitsyytensä oikeesti itelleen tärkeelle ihmiselle ja niin itekki menetin, nimittäin ensirakkaudelleni ja en oo todellakaan katunu sitä että menetin hänelle sen.
Oon sitä mieltä ettei kannata kiirehtiä sen kans koska kaikella on oikeesti joku tarkotus ja voin sanoa että sitku löydät Sen Herra Oikean ja oot vielä neitsyt nii varmasti haluat sille sen neitsyytes menettää ja jos nyt hätiköi sen neitsyyden kanssa ja menettää sen jollekki ihan kusipäälle nii ei se jälkeenpäin kivalta tunnu.
Ja se eka kerta on siinä mielessä tärkee että sillon pitää olla sellanen mies joka arvostaa ja kunnioittaa sun kroppaas koska ei oo kiva saada heti sellasta mielikuvaa seksistä et se sattuu ku mies tyrkkää suoraan sisään kahen metrin melan :D
Että älköös hätäilkö neitoset!
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#8
-Lumi hei,

Se ei kuullosta hölmöltä, mäkin olen 18- vuotias, ikinä en ole seurustellut ja olen neitsyt - eikä siitä piä ottaa minkäälaista ressiä! :D Sun pitää olla ylpeä siitä et haarat on kii, eikä ne aukee iha jokaselle - vaikka liika pihtaaminen on liikaa. Ite omalla kohdalla, en eti sitä "oikeaa", jos semmosta nyt on.. mut tässä kun on baaris pyörinyt ja on tullut jatkoille - vessaan tai "Tuu iltateelle"- pyyntöjä, niin oon huomannu, että en mä venaa sitä "oikeeta".. vaa sitä keneen luotan. Luottamus on se kaikista tärkein. Ja sä kun sanoit, että etit seurustelusuhdettani, en usko et sitä löytyy baarista(?)
Ite tykkään vanhemmista miehistä, kun niiden kanssa tulee paremmin toimeen verrattuna näihin 90 - 92 syntyneisiin. Kyllä mä uskon, että reilu parikymppiset ei piä neitsyyttä säälittävänä.. Oon kuullu et ne innostuu vaa entistä enemmän :D

Oon muuten udellu tota, että "Pitääkö/kannattaako kertoa sille kumppanille, et on neitsyt." - Mulle porukka vastas, että kannattaa, se ensinki helpottaa sun oloa ja tuskin siitä on mitää haittaa ja kuten täällä muutkin on sanonut niin mies ei ole ajatusten lukia, joten parempi on vähä vihjata, että oletha hellä ;)

" Ole ylpee siitä, että olet neitsyt - niin minäkin olen. "
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#9
Hei, taidan liittyä kerhoon :D
Oon siis vielä 17, mutta 18.v syndet lähestyy kovaa kyytiä! Se että oon viel neitsyt johtuu aika pitkälti mun omista ulkonäkö paineista ja valinnoista. Oon aina ollu vähän keskivertoa pyöreempi ja siks musta on aina ollu vaikee kuvitella et kukaan vois pitää mua kauniina. Mutta parin viime vuoden aikana oon tajunnu et mä oon oikeesti aika hyvännäkönen, eikä mun kurveista oo kellään jätkäkaverilla ollu valittamista. ;)

Itekki stressasin joku aika sitte ihan hirveesti siitä että oon viel neitsyt ku ikää rupee kuitenki oleen ja muuta, mut en kans halunnu antaa jätkille jotka juos vaan pillunperässä vaan päätin et ootan mieluummin sellast jätkää joka haluu tosissaan olla mun kanssa ja haluu mut sellasena ku mä oon. Tiiän et sit ku löydän sellasen jätkän, sitä ei tosiaan kiinnosta oonko neitsyt vai en. Voisin hoitaa ns. "homman alta" vaikka tänää jos mieli tekis, mut jos en voi saada sellast jätkää jolle haluun menettää neitsyyteni, ni oon sit ihan mielelläni neitsyt vaik lopun ikääni.

Takana on myös muutama"läheltä piti"-tilanne, ja olen monta kertaa miettinyt kuinka onnekas olen kun näistä tilanteista on selvitty kunnialla (esim. siis jätkä joka pyöritti 5 eri muijjaa samaan aikaan ja oli pelkästään seksin perässä, sekä tuntematon komistus kaverin juhannusbailuista :D)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#10
Vaikka nyt neitsyys saattaa tuntua taakalta, myöhemmin luultavasti olet ylpeä että et ole hypännyt sänkyyn väärän ihmisen kanssa! Minä olin melkein 22-vuotias, odotin elämäni miestä, ja en ole katunut yhtään että se tapahtui näin myöhään! Välillä odottaminen oli hankalaa, tapailin paljon miehiä, ja moni olisi halunnut edetä pidemmälle. Parin poikaystävän kanssa tuli ero koska en suostunut seksiin -olen tyytyväinen että erosimme, he eivät rakastaneet minua tarpeeksi. Monet miehet ovat olleet ihmeissään tästä periaatteestani, ja arvostaneet sitä kovasti, siinä ei ole todellakaan mitään hävettävää -päinvastoin!

Siispä odota miestä josta välität, jolle neitsyytesi menettäminen tuntuu luonnolliselta, jonka kanssa voit puhua siitä vapaasti, jonka kanssa et tule katumaan tekemisiäsi!
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#11
Huh ihanaa, kanssasisaria. :)

Ja joo. En toki seurustelusuhdetta baarista etsi, se on todettu mahdottomaksi. :D Baarissa skannailu alkaa tuntua naurettavalta. :D En tosin keksi mitään parempaakaan paikkaa tällaiselle "löydölle". Ellei kohtalo sitten puutu peliin ja törmään vaikka kaupungilla tällaiseen kultakalaan. ;) Ja kyllä, itellekin on tullut pari noita läheltäpiti- tilanteita ja olen tyytyväinen ettei mitään vahinkoa ole päässyt kuitenkaan tapahtumaan. Viesteistänne on ollut hyötyä, olo on paljon varmempi. Kiitos! :)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#12
No ei sitä missään nimessä kannata taakkana pitää, mä ainekin arvostan naista joka ei oo pannu jokaista vastaan tulijaa :)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#13
hyvä jos helpotti =)

aihe tuntuu olevan nyt jo käsitelty, mutta sanon nyt vielä oman mielipiteeni ja toiminta tapani asiaan.

olin kanssa neitsyt ennen nykyistä, ja ensimmäistä, suhdettani. kumppanini on minua vuoden nuorempi ja aluksi ujostutti hirveästi ja mietin kamalasti miten kertoa täydellisestä kokemattomuudestani. Lopulta kertominen sujui hyvin ja ihan luonnollisesti muutamamien kiehnäys kertojen jälkeen sen suurempia lauseenrakenteita miettimättä.

Ekasta kerrasta jäi minulle hyvä muisto ja rakas eteni juuri niin hitaasti kuin minä pyysin. Vasta nyt jälkeenpäin olen tajunnut että minun olisi pitänyt ehkä stressata silloin kokemattomuudestani kun ystävä piiri oli jo ehtinyt kaikki temput tehdä =D
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#14
Hei vaan!
En tiedä seuraako kukaan tätä keskustelua enää,mutta eksyin tänne ja aatelin kirjottaa näin miehen näkökulmast.
Elikkäs ainakin minä arvostan naista joka on "kunnollinen" jos tommosta vanhanaikasta nimitystä voi käyttää.Mun mielest on ihailtavaa jos nainen odottaa "sitä oikeaa" jonka kanssa voi nämäkin asiat jakaa.Silloin suhde on hyvällä pohjalla kun voi kumppanin kanssa luottamuksella ja varauksetta jakaa yhteiset kokemukset aidosti.Se tekee seksistäkin nautittavampaa.:)Itellä ei oo kokemusta mut näitä asioita oon myöskin miettiny.
 
M

megara

Vieraileva tähti
#15
pakko vastata nyt kun oma tilanne on muuttunut edellisestä kommentointikerrasta.
eli aluksi kommentoin tätä juttua kertomalla olevani samassa tilanteessa keskustelun aloittaneen kanssa, mutta nyt sitten on se neitsyys menetetty ;D

ja voin sanoa että se ei todellakaan oo mikää häpeä varsinkin jos on kaikinpuolin normaali ja ookoon näkönenkin ihminen kyseessä, tai kuka tahansa. menetin neitsyyteni nykyiselle poikaystävälleni joka on harrastanut seksiä aikaisemmin ennen minua. mutta kaikki meni tosi hyvin ja suosittelen sen tekemistä suhteessa, eikä yhde illan jutussa ja kannattaa sanoa se poikkikselle etukäteen.
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#16
Itse "häpesin" neitsyyttäni enkä kertonut sitä poikaystävälleni, mutta vuosi myöhemmin paljastui että hänkin oli ollut neitsyt silloin :D
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#17
Oma poikaystäväni oli hieman pettynyt, kun kuuli etten ole neitsyt, seurustelumme alkuaikoina. Muutenkin monet miespuoliset ystäväni ovat sanoneet arvostansa tytön neitsyytä, kuulostáahan se puhtaammalta.

Nykyään ajattelen, että ei olisi yhtään paha vaikka kaikki poikaystävääni edeltävät seksikokemukseni eivät olisi koskaan tapahtuneet. Toki sain niistä paljon itsevarmuutta, mutta kuitenkin..

Kaveriporukastani löytyy useampikin, joka on menettänyt neitsyytensä 18-19 vuotiaana. Muistan kyllä miltä se tuntui silloin kun olin 15 vuotiaana neitsyt ja uskon että teillä on vielä kovemmat paineet, mutta uskoisittepa vaan että se on ihan turhaa : )
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#18
omankin poikaystäväni puheesta olen saanut kuvan että hän on vain ylpeä että on saanut olla ensimmäiseni, ja koska se tarkoittaa että vain hän on kokenut minut eikä hänen tarvitse ajatella että joku muukin mies on saanut maistaa minua. Tekee minusta hänelle uniikimman
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#19
Olen 22. Seurustelin ensimmäisen kerran viime kesänä ollessani 21-vuotias. En ole koskaan harrastanut seksiä. Silloinen poikaystäväni ei ollut myöskään menettänyt poikuuttaan ja meillä oli mukavaa vain hengata. (Biromanttisena aseksuaalina en myöskään ole niin kiinnostunut seksistä, vain sooloilusta ja siitäkin harvoin)

Kannattaa pitää mielessä, että sellainen seurustelukumppani, joka hyväksyy neitsyyden tai sen ettei halua harrastaa seksiä/ei uskalla pitkään aikaan, on oikea. Älä lankea niihin, jotka patistavat seksiin, sillä seksi ei kata koko suhdetta. Näkisin itse suhteen tilana, jossa kaksi toisiinsa hyvin kiintynyttä pitävät toisiaan hyvänä. :)

Eli älä ota stressiä, asiat järjestyvät yleensä itsekseen. :)
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#20
Mä ite menetin neitsyyteni parisen kk ennen kun täytin 19.. Ajattelin sillon kans että pitäsköhän ruveta samantien nunnaks vaikka oikeesti kun miettii, nii 18-vuotias on vielä tosi nuori! Oon iloinen kun en tehnyt sitä ennen tätä ensimmäistäni, koska selvästi en ollut alle 18 vuotisena valmis. Oikeestaan sen jälkeen kun tuli täysi-ikäiseks alkoi seksiä ajattelemaan silleen ajankohtaisena asiana, että oikeasti se saattaa tapahtua milloin vain. Aikaisemminkin kyllä ajattelin paljon seksin harrastamista mutta silloin se vielä tuntui aika kaukaiselta ajatukselta..

Itekään en ole seurustellut aikaisemmin ja nyt vasta kun baareilu on alkanut niin varsinaisia "juttuja" ollut, ylä-asteella olin vielä niin ujoa tyttöä :D

Mulla meinas mennä neitsyys viime kesänä italian reissulla, perus rantabileet vähän alkoholia ja söpö italialais jätkä. Oltiin molemmat jo ihan "asemissa" kun sitten huomasin ettei hommat luista kirjaimellisesti, ei päässyt edes sisään asti. Ajattelin et mikäköhän mussa mättää, olevinaan halusin kuitenkin mutta kai en sitten tarpeeksi, lopetettiin se touhu sitten siihen.

Sitten alku talvesta tapasin nykyisen herrani jolle menetin lopulta neitsyyteni ja olen hyvin tyytyväinen että aikaisempi yritys tuntemattoman kanssa ei onnistunut. Olo ei tuntunut yhtään likaiselta eikä huonolta, minua ei sattunut eikä kaduttanut jälkeenpäin. Kaikki tuntui niin luontevalta! :)Enempikin mietin että nyt se sanoo heipat kun on saanut jo "sitä" mutta onneksi ei ^^

En mä mitenkään odottanut mitään sitä herra oikeaa vaan just jotain ihmistä johon luottaa ja musta tuntuu et tähän tyyppiin voin todellakin luottaa :)
Kannattaa sunkin vaan ottaa rennosti ja kattoo sittenkun tulee kohdalles semmonen mukava heppu ja kun se seksin harrastaminen kyseisen kanssa ei tunnu miltään että kunhan "pääsen eroon neitsyydestä"-fiilikseltä vaan että se tulee semmosena "pim!" ja kaikki vaan tapahtuu siinä ihanassa hurmiossa vähän niinkuin itsekseen ;)