Mikä on uutta

Tervetuloa Cosmopolitanin keskusteluihin!

Osallistu keskusteluihin joko anonyymisti tai omalla nimimerkilläsi. Luethan keskustelualuuen säänöt täältä. Tervetuloa mukaan!

Voit aloittaa uuden keskustelun siirtymällä valitsemallesi keskustelualueelle ja kirjoittamalla suoraan punaisen vaakapalkin alapuolelle ("Kirjoita viestisi tähän").

Rekisteröi käyttäjätilisi foorumille klikkaamalla tästä!

Poikaystäväni isä on tyranni

  • Keskustelun aloittaja Erika88
  • Aloitettu
E

Erika88

Vieraileva tähti
#1
Onkohan täällä muita samanlaisessa tilanteessa olevia? Poikaystäväni isä nimittäin on tyranni. Hän käskyttää vaimoaan (tyyliin "tuo kahvia", "pue yllesi ja käy kaupassa", "lämmitä lihapiirakka" jne.). Lisäksi hän huutaa koirille.

Viime viikonloppuna sattui riitatilanne, kun satuin kuiskaamaan poikaystävälleni ruokapöydässä jotain. No, eikös tämä isä suutu siitä minulle, ja sano, että "kuiskaus ei oikein kuulu mentaliteettiini."

Ärsyttää, kun aina poikaystäväni luona ollessa joudun varomaan sanojani isänsä läsnäollessa. Pelkään, että sanon tai teen aina jotain, mitä ei satu "kuulumaan poikaystäväni isän mentaliteettiin."

Rakastan poikaystävääni, enkä haluaisi jättää häntä. Syytön hän on siihen, että hänen isänsä on tuollainen. En vain enää tiedä, kauanko jaksan tätä..
 
E

Erika88

Vieraileva tähti
#2
Erika88" time="12.11.2010 klo 06:15 sanoi:
Onkohan täällä muita samanlaisessa tilanteessa olevia? Poikaystäväni isä nimittäin on tyranni. Hän käskyttää vaimoaan (tyyliin "tuo kahvia", "pue yllesi ja käy kaupassa", "lämmitä lihapiirakka" jne.). Lisäksi hän huutaa koirille. Viime viikonloppuna sattui riitatilanne, kun satuin kuiskaamaan poikaystävälleni ruokapöydässä jotain. No, eikös tämä isä suutu siitä minulle, ja sano, että "kuiskaus ei oikein kuulu mentaliteettiini." Ärsyttää, kun aina poikaystäväni luona ollessa joudun varomaan sanojani isänsä läsnäollessa. Pelkään, että sanon tai teen aina jotain, mitä ei satu "kuulumaan poikaystäväni isän mentaliteettiin." Rakastan poikaystävääni, enkä haluaisi jättää häntä. Syytön hän on siihen, että hänen isänsä on tuollainen. En vain enää tiedä, kauanko jaksan tätä..
 
Tiedän, että alkuperäinen kirjoitukseni on vanha. Tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut; poikaystäväni isä otti taas viikonloppuna nokkiinsa, koska en kuulemma puhunut "tarpeeksi kuuluvasti". Minkä minä sille voin, että mulla luonnostaan on hiljainen ääni.. Ja sitä paitsi - en tiedä, koska appiukko itse huomannut, mutta - myös hänen vaimollaan on hiljainen ääni. Appiukko sanoi myös, että heidän kotinsa (jonka oikeasti omistaa vain poikaystäväni) ei ole mikään hotelli, ja että mun pitäisi auttaa anoppia enemmän. Nyt jo siivoan ja imuroin poikaystäväni huoneen, sijaan hänen vuoteensa ja kuivaan astiat. Ilmeisesti mun pitäisi tulevaisuudessa alkaa tehdä ruoatkin?! Koomisinta on, että appiukko itse käskyttää vaimoaan, eikä siivoa jälkiään ruoan jälkeen. Tosin ruoanlaitossa hän auttaa joskus.
Poikaystäväni korjaa isänsä kanssa autoja harrastuksenaan. Nyt isä otti nokkiinsa myös siitä, että kehun kuulemma vain poikaystävääni onnistuneista kaupoista jne., koska appiukko on yhtä lailla mukana myynneissä. Tämän ymmärrän.
Viimeinen niitti mulle oli, kun appiukko haukkui mua tänään paskapääksi!
Poikaystäväni ei kuulemma ole jättämässä mua, mutta ihmettelee, miksi olen yhä hänen kanssaan.. Ja oikeasti mietin sitä itsekin. Totuus kuitenkin on, että poikaystäväni on syytön isänsä käytökseen, ja että appiukko useimmiten on ihan OK tyyppi.
En oikein tiedä, miksi jatkoin alkuperäistä viestiäni; ehkä vain halusin avautua tämänhetkisistä tuntemuksistani..
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#3
Tollanen tilanne on tosi ikävä. Sanoit, että asunto (ilmeisesti poikaystäväsi asuu vanhempien kanssa) olisi poikaystäväsi, niin miksi hänen vanhempansa asuvat siellä? Varsinkin kun he käyttäytyvät tuolla tavoin, niin minä olisin antanut kenkää sieltä kämpästä. Jos siis omistaisin sen kämpän, olisi tietysti eri tilanne jos asuisin vanhempieni luona. Oletteko minkä ikäisiä? Kuinka pitkään olette olleet yhdessä? Miksi ette muuta omaan kämppään? Näin saisitte enemmän rauhaa poikaystäväsi isästä. Ehkä hän ajan kanssa oppisi käyttäytymään ainakin sinua kohtaan.
 
E

Erika88

Vieraileva tähti
#4
Poikaystävä kertoi eilen kironneensa isälleen tappelun lomassa, että v*tuttaa, että tuli ostettua asunto. Kun hän aikoinaan osti sen, vanhemmat vain muuttivat mukana. Tänään isä sanoi, että hän ja vaimo eivät ole lähdössä minnekään.
Minä olen 23v (täytän lokakuussa 24v) ja poikaystävä 28v. Olemme olleet yhdessä yli 2½v. Muuten poismuuttaminen voisikin olla hyvä idea, mutta asuntolainaa on vielä melkein puolet maksamatta..
Tuohon aiempaan viestiin voisin vielä lisätä, että poikaystävän isä sanoi, että kun kerran syön heillä, ruokakulut jaettaisiin kahteen osaan. Olen alusta asti halunnut maksaa omat ruokani, kun käymme ulkona syömässä, mutta poikaystäväni on tästä kieltäytynyt. Teki tämä mieli sanoa isälle aamulla, mutta päätin olla puuttumatta tappeluun..
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#5
Muuttivat vain mukana?:eek: Johan on siinä vanhemmat. Miksi poikaystäväsi ei jo silloin muuttovaiheessa sanonut vanhemmilleen, että hän ei halua heitä mukaan? Eikö poikaystäväsi voisi sopia vanhempien kanssa, että heille jäisi asuntolaina eli heistä tulisi talon omistajia ja poikaystäväsi voisi muuttaa pois sieltä? Toivotaan että saisitte asiat jotenkin järjestettyä:)
 
E

Erika88

Vieraileva tähti
#6
No, sitähän se poikaystäväkin eilen ihmetteli, mikseivät he jo silloin lähteneet eri teille.. Mutta eiköhän tästä selvitä. Olen ajatellut, etten nyt ihan lähiaikoina mene poikaystävälle, vaan hän tulee tänne, tai sitten tavataan jossain muualla..
 
M

mursumies

Vieraileva tähti
#7
Ensimmäinen ajatukseni oli, että hullua jättää poikaystävä tämän isän takia, mutta enemmän luettuani sain sellaisen kuva, että poikaystäväsi ei osaa pitää puoliansa eikä myöskään sinun puoliasi.
Itse en kauaa katselisi noin röyhkeää ja epäkohteliasta käytöstä omassa kodissani.
 
E

Erika88

Vieraileva tähti
#8
Mursumies, en olekaan jättämässä poikaystävääni, en missään tapauksessa. En ollut lauantaina kuulemassa heidän riitaansa, mutta sain sellaisen kuvan, kun poikaystävä asiaa myöhemmin mulle valotti, että appiukko oli haukkunut mua / asuinpaikkakuntaani, jolloin poikaystäväni oli asettunut poikkiteloin. Joten kyllä hän mielestäni osaa tarvittaessa pitää omia / mun puolia. Poikaystävä oli myös uhannut myydä talon, jolloin appiukko oli rauhoittunut.
He ovat jo puheväleissä, mutta ainakin vielä lauantaina ja sunnuntaina appiukko piti mykkäkoulua MULLE. Inhottaa tämä tilanne, koska itse olisin jo valmis unohtamaan tämän, ja jatkamaan elämääni poikaystäväni kanssa.
 
V

Vierailija

Vieraileva tähti
#9
Todella kamala ja erikoinen tilanne! Mutta, etkö sinä voisi olla sitten käymättä siellä ja tapaisitte vain sinun kodissasi? Onhan tuo kamalaa käytöstä aikuiselta mieheltä ja kurjaa, että hänen vaimonsa alistuu moiseen käskyttämiseen. Sinulla sen sijaan ei ole mitään tarvetta jäädä kuuntelemaan ja katselemaan tuollaista käytöstä, ei siis kenenkään tarvitse tuollaista sietää. Yrittäkää etsiä vaikka joku pieni ja helvemman puoleinen vuokrakämppä tai jotain edes väliaikaisesti. Toivottavasti asiat selviää! (-:
 
E

Erika88

Vieraileva tähti
#10
Kultahippu, niin on todella kamala tilanne!
Ainakin tänä viikonloppuna poikaystäväni on tulossa luokseni; katsotaan ensi viikonlopun tilannetta sitten lähempänä.
Jos totta puhutaan, mua alkoi viime viikonloppuna suorastaan pelottaa appiukko ja hänen raivoamisensa. Olen alkanut miettiä, voisiko hänellä olla jopa narsistisia piirteitä..
Kultahippu, olet oikeassa myös siinä, että on kurjaa, että anoppi alistuu tuohon. Hän kun ei varmaan "oikeasti" ollut vihainen mulle; hän nimittäin kyllä ainakin vastasi kysymykseeni, kun kysyin häneltä ennen lähtöäni yhtä asiaa.. Jos poikaystäväni olisi isänsä kaltainen, olisin lähtenyt suhteesta jo aikoja sitten.
Pitää tuota kämppäjuttua nyt vielä miettiä; mulle se sopisi mainiosti, mutta poikaystävästä en ole ihan varma..
 
T

Tintti

Vieraileva tähti
#11
Mun tilanteeni on hieman eri, sillä tyrannina on anoppini. Mua ahdistaa todella paljon mennä niille.
Anoppi haukkuu mua ihan suoraan, millon elän kuulemma poikaystäväni siivellä (olen asunut vuodesta 2009 yksin ja siitä lähtien itse itseni elättänyt, en ole siis joutunut lainaamaan keneltäkään rahaa elämiseeni), milloin äiti on mut huonosti kasvattanut, millon olen lihava, kusipää, huora tai muu vastaava.
Anoppi valittaa kaikille, että hän joutuu tekemään kaiken, tosiasissa hän pesee pyykin ja laittaa ruoan. Muuten lapset hoitavat pihan, imuroinnin, astiat jne. Minä myöskin välillä siivoan ja teen muita töitä. 
Anoppi haukkuu myös appeani, joka on todella todella mukava ja tekee pitkää päivää töissä, että anoppini voisi olla kotiäitinä 11-vuotiaasta ylöspäin oleville lapsille. Anoppi oikeastaan haukkuu koko perhettään. Juhlien tullessa tilanne vain pahenee ja kun bileet ovat käynnissä hän on niin mukava ja kultainen kaikille ja kun viimeinenkin vieras on lähtenyt, hän aloittaa taas tutun mäkättämisen. 
Tämä ei sun tilannetta helpota, mutta aattelin vaan kertoa, ettet todellakaan ole yksin :)
 
E

Erika88

Vieraileva tähti
#12
Voi, miten huojentavaa, etten suinkaan ole ainut, joka joutuu kärsimään näin kamalasta tilanteesta! Tintti, tiedän tasan tarkkaan, miltä susta tuntuu. Toisaalta sulla on ehkä vieläkin kamalampi tilanne; appiukko kun ei ole mua toistaiseksi haukkunut kuin paskapääksi.. Äitini kasvatuksesta hän ei ole maininnut. Ehkä verrattavissa kuitenkin on, että tämän viimeisimmän riidan aikana appiukko sanoi, että minusta huomaa kyllä, että olen pankkiirin tytär, koska olen niin pihi! :O Hyvä hänen on puhua; kaupassa ei käydä kuin LIDLissä, siellä kun kaikki on halvempaa kuin muualla..
Koska poikaystäväni vanhemmat on molemmat työttömiä, voisi kai oikeastaan sanoa, että poikaystäväni elättää heidät. Hänhän siis maksaa kaikkien ruoat, kun käydään ulkona syömässä..
Olen nyt taas lauantaina menossa kahden viikon tauon jälkeen menossa poikaystäväni luo. Toivottavasti tilanne olisi jo rauhoittunut, koska.. No, jos ihan rehellisiä ollaan, mua pelottaa jo ihan sikana mennä sinne! Eiköhän siitä kuitenkin elossa toivottavasti selvitä.
 
V

Väkivalta on ratkaisu kaikkeen.

Vieraileva tähti
#13
Vedä turpaan. Sillä se ratkeaa. Äijä kenttiin vaan.
 
E

Erika88

Vieraileva tähti
#14
Joo, tuo kommentti oli sellainen, että taidanpa jättää sen ihan omaan arvoonsa.. ^^
En ole koskaan ollut väkivaltainen ihminen, joten enpä taida olla sitä jatkossakaan..
 
E

Erika88

Vieraileva tähti
#15
Tilannepäivitys:
Menin eilen poikaystävälle kahden viikon jälkeen. Moikkasin vanhempiaan ihan normaalisti, mutta appiukko jatkoi mykkäkouluaan edelleen. Minusta on jotenkin lapsellista, että yli 50v mies jatkaa kiukutteluaan vielä kahden viikon jälkeen! Poikaystävälleni hän kyllä puhui.
Poikaystävä sanoi mulle, kun oltiin ajelulta menossa kotiinpäin, että jos tilanne jatkuu tällaisena vielä kauan, mun olisi parempi lähteä.. Mutten vain voi, koska rakastan häntä liikaa! Hän sanoi myös, että jos asuisimme kahden, hän menisi kanssani naimisiin samantien.
Kun oltiin jo menty nukkumaan, mua alkoi itkettää tämä tilanne ja appiukon mykkäkoulu. Poikaystävä lohdutti, otti kainaloon ja sanoi, ettei ole menossa minnekään. Se rauhoitti vähän.
Laitoin tänään aiemmin viestin poikaystävälle, jossa kerroin, että minusta on parempi, etten mene luokseen ennen kuin appiukko lopettaa lapsellisen mykkäkoulunsa. Poikaystävä vastasi, etten saisi vielä heittää kirvestä kaivoon.
Ideoita, miten pitäisi edetä? Selvää on vain se, etten aio jättää poikaystävääni, koska olen varma, että hän on Se Oikea!
 
Z

zofy

Vieraileva tähti
#16
Mun appivanhemmat eivät ole suoranaisia tyranneja, mutta hyvin erilaisista ja paljon varakkaimmista oloista kun oma perheeni. Ongelma onkin että he ovat kaksinaamaisia, välillä käyttäytyvät kun olisin oikea kultakimpale lisäyksenä perheeseen ja 2 sekunnin päästä kun sanon pienen väärän asian he käyttäytyvät jäätävästi. Poikaystävälleni tämä on rankkaa, koska he eivät koskaan sano minulle päin naamaa vain esittävät ja sitten kun lähden, saarnaavat minun käytöksestäni, olemuksestani ja valinnoistani. Poikaystäväni vastuulle näin jää välittää sanat, kärsiä mun kyyneleet ja tuntea kamalaa syyllisyyttä.
On raastavaa saada toivoa siitä, että kuuluu perheeseen ja sitten kun jätän vahingossa, inhimillisenä virheenä hiusharjan lavuaarin viereen tai valot päälle johonkin huoneeseen, en uskalla yöpyä poikaystäväni luona viikkoihin. Ymmärrän hyvin, että on raastavaa kun jokaista sanaa pitää varoa, kun ei missään nimessä halua jäädä vanhempien kanssa kolmestaan (mikä tapahtuu useammin kuin haluaisin). En haluaisi esittää mitään, mutta joistain asioista on anoppi varsinkin tehnyt mielipiteen niin selväksi että parempi esittää olevansa joku muu ): Toivottavasti saat tilanteeseesi helpotusta!   
 
T

Tintti

Vieraileva tähti
#17
Voih! kamala tilanne Erika88. Ootko koittanut puhua appiukollesi? Sanois sille että toi kiukuttelu on lapsellista ja että susta ei niin vain pääse eroon, että päinvastoin toi lapsellinen kiukuttelu liittää sut vaan lujemmin kiinni miehees. Tai jos myisitte talon ja ostasitte jostain kahdestaan oman ja sanoisitte, että appivanhemmat eivät muuta teidän mukana. Pää lyö tyhjää, karmiva tilanne teillä. :/
Meillä sitä samaa vanhaa. Asutaan pienessä kylässä ja täältä on isompaan kaupunkiin vajaa 15 min matka. Olin kysynyt miehekkeeltäni hyvissä ajoin, että jos voisimme vaikka käydä isommassa kaupungissa ihan vaan ruokakaupassa, saisimme samalla vähän omaa aikaa, herra kun oli ollut koko viikon 200km:n päässä töissä. No anoppi siitä riemastui, motkotti ja valitti niin kauan, että jäi koko reissu väliin. Mä kun kuulemma voin ostaa ruokani lähempääkin. Niin toki voinkin, mutta se ei ollut sen reissun tarkoitus.
Yhteen ei voida muuttaa. Miehekkeen kun on kuulemma parempi asua äitin hoivissa ku mun kanssa yhdessä. Mä kun en kuulemma osaa hoitaa kotia tai tehdä mitään muutakaan. Pahimmalta musta tuntuu siks, että mun miehekkeeni ei edes viitsi vaivautua välillä puolustamaan mua, hänen äitinsä saa siis sanoa ja tehdä mulle ihan mitä vaan. Itse sanon kyllä takaisin tai välillä en puhu mitään ja nieleskelen oman kiukkuni. Joskus sitä vaan toivoisi, että mieheke voisi puolustaa minua eikä aina olla tilanteissa hiljaa. Rakastan miestäni todella paljon ja tiedän, että haluan olla hänen kanssaan yhdessä mutta tää tilanne on kyllä aiheuttanut mulle muutaman rypyn ja paljon irronneita hiuksia :/ :D
 
E

Erika88

Vieraileva tähti
#18
zofy, kiitos viestistäsi, se helpotti mieltäni jonkun verran! :)
Tintti, en viitsi sanoa appiukolle mitään, koska tiedän, että se vain pahentaisi tilannetta. Hän on mies, jolle ei saa / uskalla laittaa vastaan..
Talon myynti ei taida onnistua, koska lainaakin on vielä maksamatta.. :/ Haluaisin muuttaa poikaystävän kanssa yhteen, mutta hän laittaa hieman vastaan juuri tuon laina-asian takia. Hän sanoo, että rahat ei riitä kahden asunnon maksamiseen. Ymmärrän toki senkin asian. Harmi, kun minäkin asun vielä vanhempien luona; jos asuisin yksin, hän voisi vaikka muuttaa luokseni..
Se on ainakin varmaa, että poikaystävää en jätä. Aion olla hänen kanssaan loppuelämäni, piti appiukko siitä tai ei. Olen sitä mieltä, että vaikka olenkin poikaystävän kanssa, mun ei tarvitse olla hänen isänsä kanssa missään tekemisissä tulevaisuudessa, ainakaan niin kauan kuin jatkaa tuota kiukutteluaan!
Mua on taas lauantaista asti surettanut tämä tilanne, koska haluaisin kuitenkin, että kaikki olisi väleissä keskenään..
Tämä ei muuten ole ensimmäinen kerta, kun poikaystävän isä yrittää erottaa poikansa ja tyttöystävänsä - myös poikaystäväni yksi aiempi suhde kaatui tähän. Tällä kertaa se kuitenkin saa luvan jäädä vain yritykseksi! En ymmärrä, millainen ihminen yrittää erottaa lapsensa rakastetustaan; miksei lapsi saa olla onnellinen rakastamansa ihmisen kanssa!
 
P

Paperetta

Vieraileva tähti
#19
Erika88" time="12.08.2012 klo 05:07 sanoi:
Poikaystävä kertoi eilen kironneensa isälleen tappelun lomassa, että v*tuttaa, että tuli ostettua asunto. Kun hän aikoinaan osti sen, vanhemmat vain muuttivat mukana. Tänään isä sanoi, että hän ja vaimo eivät ole lähdössä minnekään.
Minä olen 23v (täytän lokakuussa 24v) ja poikaystävä 28v. Olemme olleet yhdessä yli 2½v. Muuten poismuuttaminen voisikin olla hyvä idea, mutta asuntolainaa on vielä melkein puolet maksamatta..
Tuohon aiempaan viestiin voisin vielä lisätä, että poikaystävän isä sanoi, että kun kerran syön heillä, ruokakulut jaettaisiin kahteen osaan. Olen alusta asti halunnut maksaa omat ruokani, kun käymme ulkona syömässä, mutta poikaystäväni on tästä kieltäytynyt. Teki tämä mieli sanoa isälle aamulla, mutta päätin olla puuttumatta tappeluun..
 
Siis anteeksi mutta mitä vittua?
Ymmärtäisin tilanteen, jos olisitte vielä teinejä, mutta olettekin jo noin vanhoja! Jos poikaystäväsi omistaa talon, niin hänen vanhempansa ja vielä vähemmän hänen isänsä komentelee sinua tai yhtään ketään siellä. Älä alistu tollaiseen käytökseen, ja poikaystävälläsi on täysi oikeus ja melkein velvollisuus oman elämänsä ja teidän takia häätää vanhukset litomaan sieltä. Kauan meinasitte roikkua vanhempien helmoissa? Miksi eivät lähde minnekään? 
 
E

Erika88

Vieraileva tähti
#20
Paperetta, tätä on tosi vaikea selittää, mutta.. Poikaystävä on kyllä yrittänyt häätää vanhemmat asunnosta, mutta isänsä sanoo vain, etteivät ole menossa minnekään. Appiukko on TOSI hankala ihminen, kun sille päälle sattuu.
Tuota komentelua olen minäkin miettinyt; appiukolla ei ole mielestäni mitään oikeutta komennella MUA, minä kun en ole hänen tyttärensä, tai mitään muutakaan sukua. Anoppi ei komenna muuta kuin koiria; hän on tosi kiva ihminen, jonka kanssa tulee hyvin toimeen. Hän vain on miehensä tossun alla, ja alistuu tämän tahtoon.. :/
En haluaisikaan alistua tähän, mutten myöskään halua menettää elämäni rakkautta. Joten niin kauan kuin poikaystävä asuu vanhempiensa kanssa saman katon alla, mulla ei taida olla muutakaan vaihtoehtoa.. Toivon todella, että yhteenmuutto tapahtuisi pian! Olen ajatellut itse muuttaa pois kotoa, kun saan vakkarityön; vaikuttaa vain vähän siltä, että sekään ei tapahdu ihan lähiaikoina.. :/